Teema 5: Osallistavien menetelmien hyödyntäminen

Osallistavat menetelmät, mitä ne ovat?

Jokainen meistä on varmasti joutunut jossain kohtaa elämäänsä osallistavien menetelmien ”kohteeksi” tai jopa itse hyödyntänyt niitä. Joku varmasti muistaa tutustumisleikit kouluvuoden alussa tai aivoriihen tiimipalaverissa. Nämä ovat esimerkkejä osallistavista menetelmistä.

Osallistavia menetelmiä voidaan soveltaa laajasti eri ryhmä- ja yhteisötoimintaan, eri menetelmätapoja on useita, ja avoimella mielellä tekemällä voidaan löytää kaikille toimivin tapa. Toiminnan ydin ajatus on kuitenkin aina saada jokainen halukas vaikuttamaan: käytännön tekniikoilla tai harjoituksilla pyritään helpottamaan henkilöiden osallistumisen kynnystä. Työskentelevän ryhmän tai yksilön energiatasoja pyritään nostamaan ja saamaan heidät mukaan tekemisen kautta.

Tarpeellinen piirre osallistavassa toiminnassa on myös harjoituksien purkaminen. Opettivatko harjoitukset jotain, miltä niiden tekeminen tuntui, mikä toimi tai ei toiminut? Avoimuuden ja luottamuksellisuuden saavuttaminen on tärkeä osa harjoituksia.

Kansan SivistystyönLiitto KSL ry on jakanut toiminnan karkeasti muutamaan eri vaiheeseen:

1)    Aloitus ja suunnittelu

2)    Toiminta ja arviointi

3)    Jatkotoiminnan suunnittelu

Mikä on ohjaajan rooli harjoituksissa?

Ohjaajan tärkein prioriteetti tulisi olla harjoituksiin jokaisen mukaan saaminen, kaikkien on tunnettava olonsa huomioiduksi sekä roolinsa tärkeäksi. Kuten myös coach coachingissa, ohjaaja ei tässäkään anna valmiita vastauksia tai opeta, hän ohjaa sekä opastaa.

KSL ry:n pitämässä Uusi Ote-ohjaaja koulutuksessa ohjaajaan rooleiksi nousi seuraavia piirteitä:

-      ohjaaja ei anna valmiita ratkaisuja

-      ohjaus on keskustelevaa ja kuuntelevaa dialogia

-      ohjaaja on enemmän rinnalla kuin yläpuolella

-      hän on toiminnan koordinaattori

-      tuki, mutta ei asiantuntija

-      ammattitaitoinen

-      itsensä tunteva ja osaava

-      oppimaan ohjaaja

-      vuorovaikutustaitoinen

-      hän luo perustaa

-      arvostaa eri mielipiteitä

-      hankkii verkostoja

-      antaa eväitä osallistujille

-      omaa näkemyksen toiminnasta

Omat ajatukseni osallistavista menetelmistä

En tiedä teistä, mutta minä olen ainakin aina nauttinut alussa mainitsemistani tutustumisleikeistä tai tiimien aivoriihistä. On huippua päästä tutustumaan toisiin ihmisiin leikkien ja jopa huumorin kautta, kynnys luoda uusia sosiaalisia suhteita laskee. Ja kukapa ei arvostaisi moninäkökulmaisia mielipiteitä ja ajatuksia, niiden avulla voi syntyä aivan huikeita ideoita.

***

Millaisia kokemuksia teillä on osallistavista menetelmistä?

***

Lähteet:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100489/Hymy%20on%20onni%20-%20Osallistavat%20tyomenetelmat%20ja%20-valineet%20nuorten%20ryhmatoiminnoissa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.ksl.fi/images/osallistavatmenetelmat.pdf

Teema 4: Miten hyvä itsetunto heijastuu motivaatioon?

Teemoina itsetunto sekä motivaatio tuntuvat olevan erittäin laajoja, ja asiaa niistä löytyy valtavasti. Mutta mitä silloin tarkoitetaan, kun mietitään itsetunnon vaikutuksia motivaatioon?

Mitä on itsetunto?

Lyhyesti ja ytimekkäästi itsetunto on omanarvontuntoa. Eli yksilön arvio ja käsitys itsestä. Piirteenä se ei ole periytyvä, vaan koko elämän läpi kehittyvä. Itsetunto on myös ominaisuus, jota voi tietoisesti vahvistaa. Psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen määrittää itsetunnon seuraavasti: ihmisen kyky luottaa itseensä, pitää itsestään ja arvostaa itseään havaitsemistaan heikkouksista huolimatta.

Entäpä mitä motivaatio on?

Motivaatio on motiivien synnyttämä tila. Terveysverkko.fi kertoo ihmisen motiiveiksi tarpeet, halut, vietit, palkkiot sekä rangaistukset. Tämän lisäksi motiivit voivat olla tiedostamattomia tai tiedostettuja. Pähkinänkuoressa motivaatio on tila, johon motiivit ohjaavat, ja joka määrittelee yksilön mielenkiinnon suuntauksia sekä suoriutumisen vireyttä.
Olemassa on sekä ulkoista-, että sisäistä motivaatiota:

Miten itsetunto heijastuu motivaatioon?

Hyvä itsetunto heijastuu positiivisesti yksilön jokaiseen elämän osa-alueeseen. Myönteinen asenne ja itsensä hyväksyminen taas vaikuttavat positiivisesti motivaatiokehitykseen. Sisäisiä motivaationlähteitä on helpompi löytää, kun osaa arvostaa itseään. Positiivinen motivaatiokehitys taas pohjustaa mahdolliseen lopputulokseen pääsemistä. Hyvä itsetunto siis kuvastaa motivaation eri tasokehitystä, ja näin ollen yksilön taitoa ja rohkeutta vastaanottaa sekä suoriutua tehtävistään.

***
Itse olen ainakin elämässäni huomannut itsetunto-motivaatio yhteyden, mitenkä muut, millaisia kokemuksia teillä on?
***

Lähteet:
https://www-emerald-com.ezproxy.haaga-helia.fi/insight/content/doi/10.1108/JMD-11-2012-0147/full/html
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/motivaatio-saa-liikkeelle
https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/motivaatio/#Mita_motivaatio_on_ja_mista_se_syntyy
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/15.syyskuu/itse3700.htm

Teema 3: Suunnitelmallisella toiminnalla kohti tuloksia

Tavoitteellisen toiminnan perusteet

Tavoitteellinen toiminta – pelkistettynä näen sen osana itsensä johtamista, tavoitteiden selkeyttämistä sekä suunnitelmallista tavoitteita kohti etenemistä. Tavoitteellinen toiminta voi olla yksilökohtaista, organisaatiokohtaista tai jopa yhteiskunnallista. Lähtökohtaisesti toiminta alkaa kuitenkin aina yksilöstä - olivat tavoitteet sitten organisaation, yhteiskunnan tai yksilön omia.

Jotta toiminta olisi tavoitteellista pitää tavoitetta kohti etenemiseen olla olemassa strategia. Yhdistystieto avaa strategian eri vaiheita seuraavasti:

1. Määritetyt tavoitteet
2. Tavoitetila eli visio
3. Toiminta-ajatus eli missio

Jotta strategia voidaan laatia onnistumaan, tarvitaan myös arvioita niin toimintaympäristöstä, että sisäisestä tilasta nyt ja tulevaisuudessa.
Strategian lisäksi tärkeä raaka-aine tavoitteellisessa toiminnassa on tekijän/tekijöiden sitouttaminen. Oli toiminta sitten yksilö-, organisaatio- tai yhteisökohtaista on sen tekijän uskottava ja luotettava toimintaan, sekä sitouduttava toimimaan sen mukaisesti.

Toimivaksi todetut vinkit ajanhallintaan sekä tavoitteelliseen toimintaan

Jos lähden miettimään omaa toimintaani, on minulla aika hyvin aina selkeä tavoite sekä toimintani omasta kokemuksestani etenee määrätietoisesti sitä kohti. Ehkä ajankäytön kanssa voisin petrata enemmän: minulla on tapana jättää hommia melko viimetippaan. Mutten usko olevani ainoa, kuinka moni myöntää jättävänsä koulupalautukset aina viimeiseen iltaan?

Minun vinkkini ajanhallintaan sekä tavoitteelliseen toimintaan olisivat seuraavat:

***
Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä: kannattaa aikataulutuksessa suunnitella hyvin aikaa tehtävien tekoon. Kokemuksesta voin sanoa, että välillä tuntuu kivalta palauttaa raportteja jo ennen deadline päivää! 😁
***

Lähteet:

https://yhdistystieto.fi/wiki/106-strategia-ja-tavoitteellinen-toiminta

https://ajattelunammattilainen.fi/tag/tavoitteellisuus/

Teema 2: Coachaus pähkinänkuoressa aloittelijalle

Mitä coaching on allekirjoittaneelle?
Ennen tämän hetkisen moduulin opiskeluja coaching oli minulle melko tuntematon käsite. Nykyiseen tieto-taitooni nojaten minulle syntyy coachingista mieleen seuraavia ajatuksia:

• Tapa saada valmennettavan "piilossa" olevat potentiaalit/taidot esiin
• Tukee valmennettavan tietä kohti tavoitteita
• Kaikki osaaminen sekä vastaukset kysymyksiin löytyvät jo valmennettavalta itseltään, valmentaja vain osaa saada ne esiin hänestä
• Tarjoaa työkaluja strategioiden suunnitteluun sekä tavoitteiden saavuttamiseen

Koulutus.fi:n coaching oppaassa avataan coachingia lisää vielä seuraavasti: kun puhtaan työelämän coachingista, voidaan tehdä jako business- sekä life coachingiin.

Oma suhtautumiseni coachingiin
Näen coachingin tärkeänä osana esimiehen, sekä ihan yleisestikin työyhteisön, taitoja. Henkilökohtaisesti uskon tavoitteellisen sekä ammattitaitoisen valmennuksen parantavan työtyytyväisyyttä sekä -henkeä monitasoisesti. Onnistunut coaching on myös tärkeässä roolissa tuottavuuden ja tuloksen kasvussa.

Valmentamisella on todettu olevan ihan oikeaa, konkreettista merkitystä työympäristöön: Sanofi North America Pharmaceuticals mittasi valmentamisen vaikutusta suuressa organisaatiomuutoksessa. Organisaatiokulttuurin uudistushanke vietiin läpi käyttäen apuna muutosagentteja sejä coachausta. Vuoden aikana henkilöstön sitoutumisindeksi nousi 61,3 prosentista 90,4 prosenttiin. Tämän lisäksi myös luottamus yrityksen johtoon kasvoi huomattavasti.

Tulevaisuudessa uskon hyödyntäväni valmennustaitoa erityisesti mahdollisissa organisaation muutostilanteissa sekä työilmapiirin kehittämiseen ja ylläpitoon. Työurani edetessä olisi mielenkiintoista myös osallistua vaikkapa Certified BusinessCoach -kurssille. 

***

Onko kukaan muu suunnittelut opiskelevansa lisää coachingia?
***

Lähteet:
https://www.bci.fi/koulutukset_2019/certified-business-coach/
https://www.novetos.fi/wp-content/uploads/2015/08/Coaching-vaikuttaa-Novetos.pdf
https://www.koulutus.fi/oppaat/mitaoncoaching-9434

Teema 1: Oma elämä hallintaan itsensä johtajuudella

Mitä itsensä johtajuus on?

Itsensä johtaminen on suunniteltua oman elämän hallintaa, monipuolisesti terveydestä huolehtimista sekä avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Toimivia esimerkkejä arkipäiväiseen itsensä johtamiseen ovat esimerkiksi fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolehtiminen, arjen ja työn sujuva yhteen sovittaminen sekä itsestään välittäminen. Laura Suoreijus jaoitteli Iloitse.fi sivustolla neljä itsensä johtamisen kategoriaa, jotka myös minä voin allekirjoittaa:

•      Merkityksellisyys (arvot)

•     Fokus (keskittyminen oikeisiin asioihin, tavoitteet, ajanhallinta)

•      Itsetunto (itseluottamus, asenne, ajattelu, uudistuminen, aitous, nöyryys)

•     Itsekuri (kyky sanoa ei houkutuksille)

Onnistuneesti tehty itsensä johtajuus heijastuu oman elämän lisäksi myös esimiestyöhön. Leadership.com kategorisoi hyvin esimiehelle neljä tärkeää itsejohtamisen aspektia:    

• Itsetuntemus (kyky tunnistaa, ymmärtää ja olla tietoinen omista arvoista/näkökulmista/vahvuuksista/heikkouksista/johtajuuden taipumuksesta/tunteellisista tarpeista)
•      Itsejohtaminen (kyky vaalia ja valjastaa oma intohimonsa/taitonsa/tunteensa/johtamiskyky päätöksenteossa)

•       Muu tietoisuus (kyky tunnustaa sekä tunnistaa muiden intohimot/lahjakkuudet/vahvuudet/heikkoudet/potentiaali/tarpeet)

•       Muu johtaminen (kyky kasvaa ja motivoida muita ihmisiä kehittämään potentiaaliaan/toteuttamaan organisaation tavoitteet)

Kuka minä olen?

Minä olen reilu parikymppinen tradenomiopiskelija Järvenpäästä. Käyn koulua toista vuotta ja suuntautumiseni on HR ja esimiestyö. Koulun lisäksi työskentelen suuressa SOTE-alan yrityksessä. Työnkuvani on ollut muuttava, mutta nyt Helmikuusta 2020 lähtien virallinen tittelini taitaa olla laskutusassistentti.
Koulun ja työn ohella yritän harrastaa paljon ja nähdä ystäviä, hevoshararstus on ollut suuri osa elämääni jo pitkään. 

Miten minä johdan itseäni?

Oman itseni johtajuuden suunnitelmallisuus etenee sykleissä: minulla on jaksoja, jolloin olen hyvin tarkka kaikesta, mutta liian tiukka tarkkuus taas johtaa jaksoihin, jolloin annan vain mennä enkä paljoa mieti mistään mitään.

Tarkkoina jaksoina pidän tiukkaa kirjaa päivistä, jolloin pitää harrastaa liikuntaa, milloin pitää olla töissä ja milloin koulussa on tärkeää tehtävää. Suunnittelen myös syömiseni ja viikoittaiset ruokakauppareissuni tarkoin.

Löysinä aikoina taas ”menen virran mukana”: koulutehtävät ilmestyvät eteeni deadlinen lähestyessä, syön useammin valmisruokaa, kun en ole pohtinut illallistani valmiiksi ja olen jo liian nälkäinen kokkaamaan sekä töitä teen, kun työpinot alkavat jo kasaantumaan.

Hyvä kultainen keskitie olisi mukava löytää, joskus siinä ehkä ollaankin, mutta sitten taas laannun vanhoihin tapoihini. Huomaan, että minulle on tyypillistä ehkä vaatia itseltäni liikaa, ja kun tämän seurauksena tulee pienehkö burn out, laannun sitten jo jonkinasteisen laiskuuden puolelle.

***
Ajankäytön hallintaa ei voi kyllä liikaa korostaa, omana suosituksena jokaiselle mukana kulkeva almanakka. Puhelin tuntuu varmasti helpommalta vaihtoehdolta, mutta kun asiat kirjoittaa ylös käsin syntyy ihan oikeasti muistijälki, joka tukee asioiden sisäistämistä. Niin opiskelussa kun muistamisessakin! Jos kiinnostaa aiheesta lyhyesti Helsingin Uutisissa sekä YLE:n artikkelissa.

***

Lähteet:

http://www.leadership.com.sg/person/self-leadership/what-is-self-leadership/#.Xmp62s4zaUk

https://www.iloitse.fi/mita-itsensa-johtaminen-ja-miksi-itsensa-johtaminen-olisi-hyva-osata/

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/471304-aivotutkija-kasin-kirjoittaminen-auttaa-oppimaan

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/04/eiko-opittava-asia-jaa-mieleen-kokeile-kirjoittaa-se-kasin