Teema 2: Coachaus pähkinänkuoressa aloittelijalle

Mitä coaching on allekirjoittaneelle?
Ennen tämän hetkisen moduulin opiskeluja coaching oli minulle melko tuntematon käsite. Nykyiseen tieto-taitooni nojaten minulle syntyy coachingista mieleen seuraavia ajatuksia:

• Tapa saada valmennettavan "piilossa" olevat potentiaalit/taidot esiin
• Tukee valmennettavan tietä kohti tavoitteita
• Kaikki osaaminen sekä vastaukset kysymyksiin löytyvät jo valmennettavalta itseltään, valmentaja vain osaa saada ne esiin hänestä
• Tarjoaa työkaluja strategioiden suunnitteluun sekä tavoitteiden saavuttamiseen

Koulutus.fi:n coaching oppaassa avataan coachingia lisää vielä seuraavasti: kun puhtaan työelämän coachingista, voidaan tehdä jako business- sekä life coachingiin.

Oma suhtautumiseni coachingiin
Näen coachingin tärkeänä osana esimiehen, sekä ihan yleisestikin työyhteisön, taitoja. Henkilökohtaisesti uskon tavoitteellisen sekä ammattitaitoisen valmennuksen parantavan työtyytyväisyyttä sekä -henkeä monitasoisesti. Onnistunut coaching on myös tärkeässä roolissa tuottavuuden ja tuloksen kasvussa.

Valmentamisella on todettu olevan ihan oikeaa, konkreettista merkitystä työympäristöön: Sanofi North America Pharmaceuticals mittasi valmentamisen vaikutusta suuressa organisaatiomuutoksessa. Organisaatiokulttuurin uudistushanke vietiin läpi käyttäen apuna muutosagentteja sejä coachausta. Vuoden aikana henkilöstön sitoutumisindeksi nousi 61,3 prosentista 90,4 prosenttiin. Tämän lisäksi myös luottamus yrityksen johtoon kasvoi huomattavasti.

Tulevaisuudessa uskon hyödyntäväni valmennustaitoa erityisesti mahdollisissa organisaation muutostilanteissa sekä työilmapiirin kehittämiseen ja ylläpitoon. Työurani edetessä olisi mielenkiintoista myös osallistua vaikkapa Certified BusinessCoach -kurssille. 

***

Onko kukaan muu suunnittelut opiskelevansa lisää coachingia?
***

Lähteet:
https://www.bci.fi/koulutukset_2019/certified-business-coach/
https://www.novetos.fi/wp-content/uploads/2015/08/Coaching-vaikuttaa-Novetos.pdf
https://www.koulutus.fi/oppaat/mitaoncoaching-9434

Teema 1: Oma elämä hallintaan itsensä johtajuudella

Mitä itsensä johtajuus on?

Itsensä johtaminen on suunniteltua oman elämän hallintaa, monipuolisesti terveydestä huolehtimista sekä avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Toimivia esimerkkejä arkipäiväiseen itsensä johtamiseen ovat esimerkiksi fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolehtiminen, arjen ja työn sujuva yhteen sovittaminen sekä itsestään välittäminen. Laura Suoreijus jaoitteli Iloitse.fi sivustolla neljä itsensä johtamisen kategoriaa, jotka myös minä voin allekirjoittaa:

•      Merkityksellisyys (arvot)

•     Fokus (keskittyminen oikeisiin asioihin, tavoitteet, ajanhallinta)

•      Itsetunto (itseluottamus, asenne, ajattelu, uudistuminen, aitous, nöyryys)

•     Itsekuri (kyky sanoa ei houkutuksille)

Onnistuneesti tehty itsensä johtajuus heijastuu oman elämän lisäksi myös esimiestyöhön. Leadership.com kategorisoi hyvin esimiehelle neljä tärkeää itsejohtamisen aspektia:    

• Itsetuntemus (kyky tunnistaa, ymmärtää ja olla tietoinen omista arvoista/näkökulmista/vahvuuksista/heikkouksista/johtajuuden taipumuksesta/tunteellisista tarpeista)
•      Itsejohtaminen (kyky vaalia ja valjastaa oma intohimonsa/taitonsa/tunteensa/johtamiskyky päätöksenteossa)

•       Muu tietoisuus (kyky tunnustaa sekä tunnistaa muiden intohimot/lahjakkuudet/vahvuudet/heikkoudet/potentiaali/tarpeet)

•       Muu johtaminen (kyky kasvaa ja motivoida muita ihmisiä kehittämään potentiaaliaan/toteuttamaan organisaation tavoitteet)

Kuka minä olen?

Minä olen reilu parikymppinen tradenomiopiskelija Järvenpäästä. Käyn koulua toista vuotta ja suuntautumiseni on HR ja esimiestyö. Koulun lisäksi työskentelen suuressa SOTE-alan yrityksessä. Työnkuvani on ollut muuttava, mutta nyt Helmikuusta 2020 lähtien virallinen tittelini taitaa olla laskutusassistentti.
Koulun ja työn ohella yritän harrastaa paljon ja nähdä ystäviä, hevoshararstus on ollut suuri osa elämääni jo pitkään. 

Miten minä johdan itseäni?

Oman itseni johtajuuden suunnitelmallisuus etenee sykleissä: minulla on jaksoja, jolloin olen hyvin tarkka kaikesta, mutta liian tiukka tarkkuus taas johtaa jaksoihin, jolloin annan vain mennä enkä paljoa mieti mistään mitään.

Tarkkoina jaksoina pidän tiukkaa kirjaa päivistä, jolloin pitää harrastaa liikuntaa, milloin pitää olla töissä ja milloin koulussa on tärkeää tehtävää. Suunnittelen myös syömiseni ja viikoittaiset ruokakauppareissuni tarkoin.

Löysinä aikoina taas ”menen virran mukana”: koulutehtävät ilmestyvät eteeni deadlinen lähestyessä, syön useammin valmisruokaa, kun en ole pohtinut illallistani valmiiksi ja olen jo liian nälkäinen kokkaamaan sekä töitä teen, kun työpinot alkavat jo kasaantumaan.

Hyvä kultainen keskitie olisi mukava löytää, joskus siinä ehkä ollaankin, mutta sitten taas laannun vanhoihin tapoihini. Huomaan, että minulle on tyypillistä ehkä vaatia itseltäni liikaa, ja kun tämän seurauksena tulee pienehkö burn out, laannun sitten jo jonkinasteisen laiskuuden puolelle.

***
Ajankäytön hallintaa ei voi kyllä liikaa korostaa, omana suosituksena jokaiselle mukana kulkeva almanakka. Puhelin tuntuu varmasti helpommalta vaihtoehdolta, mutta kun asiat kirjoittaa ylös käsin syntyy ihan oikeasti muistijälki, joka tukee asioiden sisäistämistä. Niin opiskelussa kun muistamisessakin! Jos kiinnostaa aiheesta lyhyesti Helsingin Uutisissa sekä YLE:n artikkelissa.

***

Lähteet:

http://www.leadership.com.sg/person/self-leadership/what-is-self-leadership/#.Xmp62s4zaUk

https://www.iloitse.fi/mita-itsensa-johtaminen-ja-miksi-itsensa-johtaminen-olisi-hyva-osata/

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/471304-aivotutkija-kasin-kirjoittaminen-auttaa-oppimaan

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/04/eiko-opittava-asia-jaa-mieleen-kokeile-kirjoittaa-se-kasin